Lenkkeilijän selkäkipu - vinkkejä aloittavalle juoksijalle

Alaselän nikama-, hermosto- ja välilevyrakenteita.

Kesä tulee jo "kovaa" vauhtia ja jonkin aikaa sitten aktiivisimmat lenkkeilijät ovat kaivaneet juoksukengät kaapista ja aloittaneet juoksukauden. Lenkkeily on äärimmäisen hyvä harrastus ajatellen esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja tietysti näin keväällä ja kesällä myös mieli virkistyy kummasti, kun käy pienellä kävely-/juoksulenkillä. Muutama asia kannattaa kuitenkin huomioida etenkin, jos ei ole juoksua aiemmin paljon harrastanut.
Varsinkin alkuvaiheessa kokemattomilla juoksijoilla suurin ongelma tulee vastaan siinä, että juoksun aiheuttamaa kuormitusta tulee liian paljon ja liian nopeasti. Jalat ja selkä eivät ole vielä ehtineet tottumaan juoksusta aiheutuvaan tärähtelyyn ja toistoliikkeeseen, jolloin seurauksena ovat useimmiten jonkin asteiset rasitusperäiset ongelmat. Polvet, lonkat ja alaselkä ovat alttiina näille rasitusongelmille.


Ensimmäinen asia, joka kannattaa laittaa kuntoon ennen juoksuharrastuksen aloittamista ovat kunnolliset juoksukengät. Urheiluliikkeissä on valtava määrä erilaisia vaihtoehtoja ja varmasti jokaiselle löytyy sopiva jalkinepari. Yleisimmin vaihtoehtoina ovat neutraalit tai pronaatiotuetut kengät. Monelle sopii pronaatiotuelliset kengät, muttei läheskään kaikille. Ohjesääntönä voisikin sanoa, jos olet epävarma valinnasta, niin valitse ennemmin neutraali kenkä.



Vasemmalla lanneselän neutraaliasento.
Oikealla lannenotko korostunut eli huono asento.

Toinen asia mihin kannattaa kiinnittää huomiota on juoksuasento ja tätä kannattaisi harjoitella ensin esimerkiksi kävelylenkeillä, pikkuhiljaa kuormaa lisäten. Hyvässä asennossa alaselkä pysyy suhteellisen suorana, niska- ja hartiaseutu ovat rentoina, yläselässä on hyvä ryhti ja ehkä tärkeimpänä varpaat ja polvet ovat samassa linjassa eli osoittavat samaan suuntaan eteenpäin.

Kolmas asia, kun jalkineet ja asento ovat kunnossa on kohtuullisuus. Kannattaa aloittaa lyhyistä 2-3 km:n lenkeistä ja kuunnella kroppaa. Sopiva juoksulenkkien määrä aloittavalle harrastajalle voisi olla 2-3 lenkkiä viikossa. Yhden näistä voisi tehdä vaikka kävellen. Kuormaa voi lisätä sen mukaan miltä kropassa tuntuu, kuitenkin siten että paikat ehtivät palautua hyvin edellisestä kerrasta.

Neljäs asia on hyvä lihashuolto ja nestetankkaus lenkkien jälkeen ja niiden välisinä päivinä. Erityisesti pakarat, takareidet ja lonkankoukistajat kannattaisi käydä lyhyillä 30 sekunnin venytyksillä läpi pari tuntia lenkin jälkeen, jotta lihasten lepopituus pääsee palautumaan. Myös välipäivinä on hyvä tehdä kevyitä venytyksiä ja ravisteluita sekä liikkuvuusharjoitteita lantion seudulle ja jaloille.

Näistä edellä mainituista asioista on hyvä lähteä liikkeelle juoksuharrastusta aloittaessa. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen hieman tarkemmin juoksun biomekaniikkaa ja kuormituksen vaikutuksia alaselkään ja alaraajojen niveliin sekä lihaksiin. Otetaan mukaan myös hieman oheisharjoittelua joka tukee juoksuharrastusta.

Jos kaipaat neuvoja juoksu- tai muun harrastuksen aloittamisessa, niin ota rohkeasti yhteyttä!

Ota yhteyttä


Usein kysyttyä vol.2

Jatketaan kysymysten sarjaa naprapaatin vastaanotolta.

Mistä rintarangan (keskiselän) jäykkyys johtuu ja mitä sille voi itse tehdä?

Rintarangan eli keskiselän jäykkyys johtuu yleensä monen tekijän yhteisvaikutuksesta, johon on vaikeaa sanoa yhtä yksittäistä tekijää. Joillakin rintaranka on jo luonnostaan sen mallinen, että se jäykistyy helpommin ja liikkuvuus rajoittuu. Työasennot, liikuntaharrastukset, lihasten tasapaino ja selän yleinen liikkuvuus vaikuttavat kaikki osaltaan myös rintarangan liikkuvuuteen. Esimerkiksi jos harjoittelee kovaa kuntosalilla useamman kerran viikossa ylävartalon harjoitteita, kuormitus rintarangan alueelle on suuri. Tällaisessa tapauksessa on hyvä muistaa tehdä liikkuvuusharjoitteita selälle säännöllisesti. Toinen esimerkki on istumatyö, jossa usein istutaan useita tunteja näyttöpäätteen ääressä hartiat edessä ja selkä etukumarassa. Aina säännöllisin väliajoin olisi hyvä tehdä pientä taukojumppaa eli nousta ylös ja pyöritellä hartioita ja käsiä sekä tehdä selälle kiertoliikkeitä ja taivutuksia.

Useimmiten rintarangan liikkuvuus on rajoittunut taaksepäin suuntautuviin liikkeisiin eli ryhti on etukumara. Tällöin lapaluut kääntyvät eteenpäin ja sitä kautta olkanivelten asento muuttuu.
Olkanivelten asennon muuttuessa seuraa usein pidemmän ajan kuluessa olkapäävaivoja ja kipuja käsien nostoliikkeissä. Rintarangan yläosan heikko liikkuvuus altistaa puolestaan yläniskan huonolle asennolle ja sitä kautta myös niska-hartiaseudun kiputiloihin sekä mahdollisesti päänsärky- ja huimausoireisiin. Rintarangan liikkuvuudella on siis vaikutusta moneen muuhunkin tekijään.

Rintarangan alueella esiintyy useasti myös fasettilukkoja, pistävää paikallista selkäkipua esim. lapojen välissä, joka saattaa heijastaa kipua ajoittain rintakehän puolelle. Myös fasettilukkojen hoidossa liikkuvuusharjoitteiden tekeminen kivun sallimissa rajoissa on suositeltavaa. Tarpeen mukaan myös kylmähoito ja tulehduskipulääke laukaisevat tilannetta.

Jos oireet eivät helpota liikkuvuusharjoitteilla tai muilla keinoilla, niin ota rohkeasti yhteyttä!

041 546 6498 tai ossi.hakkinen@fysiocenter.fi

Usein kysyttyä vol.1

Naprapaatin ammatissa aivan kuten missä tahansa muussakin kuntoutus- ja terveysalan ammatissa törmää päivittäin kysymyksiin liittyen omaan ammattiin ja ihmisten erinäisiin vaivoihin. Ajattelinkin alkaa käymään nyt läpi useimmiten kysyttyjä kysymyksiä, jotka askarruttavat monen asiakkaan mieltä heidän tullessa vastaanotolle.

Hoitaako naprapaatti muuten kuin "niksauttamalla"?

Manipulaatiohoito eli kansan kielellä "niksautushoito" kuuluu naprapatian hoitomenetelmiin, mutta naprapaatti käyttää työssään myös paljon muita hoitomenetelmiä. Tuki- ja liikuntaelinongelmien hoidossa on tärkeää huomioida myös muut anatomiset rakenteet kuin selkärangan pikkunivelet eli fasettinivelet, joita manipulaatiolla käsitellään. Selkärangan toimintahäiriöihin liittyy lähes aina lihasten, nivelsiteiden, lihaskalvojen ja hermoston toiminnan alenemaa. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää huomoida hoidossa myös selkärankaa ympäröivät ja sen toimintaan vaikuttavat kudokset. Naprapaatti käyttää työssään myös hierontaa, mobilisaatiota, fysikaalisia hoitoja, lihasvenytyksiä ja hermokudoksen mobilisaatiota. Unohtamatta tietysti aktiivisia terapiamenetelmiä, kuten ergonomista neuvontaa ja harjoitusterapiaa. Manipulaatio onkin vain pieni osa naprapaatin työtä, mutta oikein käytettynä äärimmäisen tehokas ja kivuton hoitomenetelmä, jota asiakkaan on turha jännittää. Tätä puoltavat myös useat kansainväliset tutkimuksetkin.

Jos haluat tietää lisää manipulaatiosta tai naprapatiasta, niin

Ota yhteyttä!

Naprapatia?

Mitä tuo mieleen sana naprapatia?




Ehkäpä mieleen tulee tämä logo?
Onko se jo tuttu sinulle?


Itse olen kuullut monenlaisia versioita ammattinimikkeestäni kuten napropaatti, nakropaatti, napropautti ja akropaatti. Kaikki melko lähellä totuutta. Sana Naprapatia tulee tsekin kielen sanasta "napravit" joka tarkoittaa korjata ja kreikan kielen sanasta "pathos" joka tarkoittaa kipua. Eli kuten blogini nimi jo kertoo naprapaatin tärkeimpänä tehtävänä on korjata ihmisten tuki- ja liikuntaelinvaivoista ja -ongelmista johtuvia kipuja. Vaikka Suomessa naprapatia on vielä suhteellisen tuntematon hoitomuoto, ulottuu sen historia aina vuoteen 1905, jolloin sen kehitti Yhdysvalloissa herra nimeltään Oakley Smith. Historia on siis pitkä ja Yhdysvalloissa alaa on opiskeltu pidemmän aikaa, sillä ensimmäinen koulutusta tarjoava oppilaitos avattiin Chicagoon vuonna 1907. Länsinaapuriimme Ruotsiin naprapatia rantautui vuonna 1970, jolloin Tukholmaan perustettiin yksityinen korkeakoulu Naprapathögskolan. Suomessa naprapatian koulutusta on tarjonnut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kotkassa 2000-luvun alusta alkaen. Suomessa koulutettuja naprapaatteja on tällä hetkellä reilu sata eli suhteellisen pieni määrä. Pohjoismaissa naprapaatteja löytyy luonnollisesti enemmän Ruotsista sekä naapurimaa Norjasta.

Milloin kannattaa hakeutua hoitoon naprapaatille?


Tuleeko mieleen tämä kuva?
Ehkä olet nähnyt sen jossain...

Tyypillisimmin naprapaatille hakeudutaan hoitoon, kun ongelmana ovat erilaiset niska-hartiaseudun kiputilat, selkäkivut, päänsärky, huimaus, raajojen puutumisoireet tai esimerkiksi olkapään kivut.
Myös urheilu- ja rasitusvammojen tutkiminen ja hoito kuuluvat naprapaatin toimenkuvaan. Naprapaatille hakeudutaan hoitoon yleensä ilman lääkärin lähetettä. Lisää tyypillisistä naprapaatin hoitamista ongelmista voit lukea tästä! Naprapaatilla on nelivuotisen koulutuksensa ansiosta erinomainen valmius tutkia ja hoitaa laaja-alaisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä tomintahäiriöitä. Naprapaatti on perehtynyt selkäongelmien lisäksi myös muihin tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin, kuten esimerkiksi olkapään ja polven vaivoihin sekä urheilu- ja rasitusvammoihin.

Mitä naprapaatti tutkii?

Naprapaatin työkaluja omien käsien lisäksi.

Naprapaatin hoidossa kaiken lähtökohtana on asiakkaan sairaushistorian tarkka selvittäminen. Ensimmäisellä hoitokerralla asiakkaalle esitetään suuri määrä erilaisia kysymyksiä, joilla pyritään selvittämään oireiden aiheuttaja ja alkutapa. Anamneesi eli esitiedot ovat yksi naprapaatin tärkeimpiä työkaluja tehtäessä työdiagnoosia ja suunniteltaessa hoito-ohjelmaa. Anamneesin jälkeen varsinainen tutkimus sisältää lukuisan määrän erilaisia ortopedisia, neurologisia (hermorakenteita) ja vaskulaarisia (verisuonirakenteita) testejä. Näiden testien lisäksi tutkitaan lihasvoimaa, lihastasapainoa, nivelten liikkuvuutta sekä kudosten kosketusarkuutta. Testien lisäksi naprapaatti suorittaa jatkuvaa inspektiota eli tarkkailua, jolloin asiakkaan liikkumista, ryhtiä ja mahdollisia asentovirheitä huomioidaan koko hoidon ajan. Tarkan tutkimuksen perusteella naprapaatti tekee itsenäisen päätöksen hoidosta tai hoitamatta jättämisestä, jolloin asiakas ohjataan eteenpäin asianmukaiseen hoitoon.

Ja miten naprapaatti hoitaa?

Hartia-alueen pehmytkudoskäsittelyä.

Hoito pyritään pääsääntöisesti kohdistamaan oireita aiheuttavaan kudokseen oli se sitten nivel, hermo, lihas tai kaikki yhdessä. Hoito voi myös olla oireenmukaista. Naprapaatti yhdistää hoidossaan pehmytkudostekniikoita kuten hierontaa ja lihasvenytyksiä, nivelten mobilisaatio- ja manipulaatiotekniikoita, fysikaalisia hoitoja kuten kylmä-, lämpö- ja sähköhoitoja sekä aktiivisina menetelminä harjoitusterapiaa ja ergonomista neuvontaa. Erilaisten hoitomenetelmien yhdistämisellä saadaan aikaan parempia ja pysyvämpiä hoitotuloksia. Lisäksi yhdistämälllä harjoitusterapiaa käsin tehtäviin eli manuaalisiin hoitoihin, hoitotulokset ovat pidempiaikaisia ja hoito on erittäin kustannustehokasta. Naprapaatin vastaanotolla käydäänkin keskimäärin 3-5 kertaa.

Mikä tarkoittavat mobilisaatio ja manipulaatio? Entä mitä pitää sisällään harjoitusterapia?

Selän mobilisaatiohoitoa päinmakuulla.

Nivelten mobilisaatiolla ja manipulaatiolla pyritään samaan hoitotulokseen eli normalisoimaan nivelten liikkuvuutta. Nivelten huono liikkuvuus johtaa usein kipuihin ja virheasentoihin. Mobilisaatiossa niveltä viedään toistuvasti ääriasentoon pehmeällä liikkeellä ylittämättä nivelen normaalia fysiologista liikerajaa. Manipulaatiossa nivel viedään ääriasentoon ja siihen kohdistetaan nopea voimaimpulssi. Manipulaatioon liittyy usein naksahtava ääni, mikä ei kuitenkaan ole välttämätöntä hoidon onnistumisen kannalta. Manipulaation jälkeen nivelen liikelaajuus lisääntyy tai palautuu normaaliksi välittömästi hoidon jälkeen. Mobilisaatiolla saadaan aikaan samanlainen vaikutus, mutta hoito on pidempikestoista. Mobilisaatio ja manipulaatio ovat molemmat turvallisia hoitomenetelmiä silloin, kun hoidon vasta-aiheet on suljettu pois tutkimuksella.

Harjoitusterapiaa jumppapallolla.

Harjoitusterapia on asiakkaan tarpeiden mukaan suunniteltua harjoittelua, joka sisältää nivelten liikkuvuutta tai stabiliteettia, lihasvoimaa, tasapainoa tai koordinaatiota lisääviä harjoitteita. Harjoitusohjelma suunnitellaan aina asiakkaan tarpeen mukaan joko kotona tai salilla tai molemmissa tehtäviksi. Kuten aiemmin mainitsinkin hyvin suunnitellulla harjoitusterapialla, hoitotulokset ovat pitempiaikaisia ja asiakas pystyy itse kuntouttamaan itseään.

Miksi sitten valita juuri naprapatia kaikkien muiden hoitomuotojen joukosta?

Hoitomuotoja on monia ja eri hoitomuotojen sisällä hoidon toteuttajia on yhtä monta kuin on hoitajaakin. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivän henkilön onkin haasteellista löytää juuri se itselle sopiva hoitomuoto. Naprapatia yhdistää tehokkaasti manuaalisen hoidon eri menetelmiä aktiiviseen terapiaan eli asiakkaan itse toteuttamaan kuntoutukseen. Suomessa naprapaatit pitävät myös huolta oman ammattitaitonsa kehittämisestä kouluttautumalla ympäri vuoden. Naprapatia on lisäksi todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa ja samalla on myös osoitettu naprapatian hyödyt jokapäiväisessä kustannustehokkaassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa. Päätöksen teet kuitenkin sinä itse. Mutta älä odota vaivojesi kanssa liian kauan.

Ota yhteyttä ja kysy lisää tai varaa aikasi vaikka heti.

Naprapaatti Ossi Häkkinen

Kun viheliäinen noita iskee nuolen selkääsi

Noidannuoli on nimensä mukaisesti sen tuntuinen oire selässä, kuin noita olisi oikeasti iskenyt nuolensa sinne. Tuikkaava ja pistävä kipu selässä leviten alemmas pakaraan ja aina pohkeeseen asti, joka lamaannuttaa koko kehon ainakin hetkeksi jollei pidemmäksikin aikaa. Mistä siis oikein on kyse?

Alaselkäkivun aiheuttajana voi olla monta anatomista rakennetta. Tyypillisimmin oireita aiheuttavat fasettinivelet (selän pikkunivelet), nivelsiteet, lihakset ja välilevy. Kaikki nämä rakenteet kuormittuvat ja ärsyyntyvät aivan normaalissa elämänmenossa.

Kuvassa näkyvät alaselän viisi nikamaa ja niiden välissä olevat välilevyt (sininen) sekä hermojuuret (keltainen).

Alaselän nikamat, välilevyt ja hermojuuret.

Noidannuoli voi siis johtua eri rakenteisiin kohdistuvasta puristuksesta ja venytyksestä, kuten hermojuuren puristuksesta tai välilevyn venytyksestä. On tärkeää tietää, että suurin osa meistä kärsii alaselkäkivuista jossain elämämme vaiheessa ja todella harvoin on kyse mistään vakavasta sairaudesta.

Miten sitten hoitaa äkillistä selkäkipua?

Aluksi pahimpien oireiden lievittämiseksi kylmä ja särkylääke ovat hyviä kotikonsteja. Kylmällä tarkoitan sitä, että varsinkin näin talvella kannattaa hakea lunta ulkoa pussiin ja suorittaa kylmähoito tällä tavalla. Kylmägeelit eivät usein saavuta kohdettaan vaan jäävät liian pinnallisiksi.

Kun pahimman kivun on saanut selätettyä, niin voidaan alkaa toteuttaa vanhaa sääntöä, "liike on lääke". Paikalleen jääminen ja varsinkaan pelkkä vuodelepo eivät vie tilannetta eteenpäin vaan aina pitäisi pyrkiä liikkumaan kivun sallimissa rajoissa. Aerobinen liikunta parantaa kudosten hapensaantia ja lisää niiden aineenvaihduntaa. Näin tapahtuu myös erityisesti välilevyssä. Levossa ollessa välilevy "turpoaa" ja näin sen ollessa oireiden aiheuttajana kipu on voimakkaampaa esimerkiksi pitkän makuulla olon jälkeen.

Aerobinen liikunta, kevyt jumppa vatsa- ja selkälihaksille kivun sallimissa rajoissa, kylmä ja tarvittaessa särkylääke ovat oivia konsteja selkäkivun selättämiseen.

Jos kuitenkaan oireet eivät helpota kohtuullisen ajanjakson kestäneen itsehoidon jälkeen, niin ota rohkeasti yhteyttä ja etsitään apua vaivaasi!

Ota yhteyttä